Jotain uutta ja jotain vanhaa...

Tein nimittäin tosi pitkästä aikaa vaippoja ja kokeilin tehdä painopeiton.. Mutta aloitetaan noista vaipoista:)

Tein muutaman vaipan kaverin tytölle ja loput pidin omalle Tirriäiselle. Hoidon alettua kun noita vaippoja on tarvinnut enemmän. Nyt ei sitten tarvitse koko ajan olla pyykkäämässä. Nämä on tehty tällä kertaa Myllymuksujen s-m- koon taskuvaipan kaavalla.

Vaippoja valmistui yhteensä kahdeksan, mutta kaksi jäi vielä odottelemaan tarroja, tarranauha kun loppui kesken. Näitä tehdessä löytyi myös joskus aikaisemmin aloittamani puolivalmiit neppivaipat, neppejä vailla. Neppejä meiltä kyllä löytyisi, mutta muutossa olen nepparipihdit laittanut turhan hyvään piiloon :) No jos jonain päivänä ;)

Ja sitten tämä peitto. Sain tämän tekemiseen vinkin neljävuotiaamme toimintaterapeutilta. Tämän peiton pitäisi rauhoittaa villiä pikkumiestä silloin kun vauhtia pitäisi saada vähän vähenemään. Esimerkiksi nukkumaan mennessä.  Koekäytössä puolivalmiina tämä vaan ei kovin suurta suosiota saanut käyttäjältä. Enemmänkin siitä kiinnostui kuvissakin esiintyvä Tirriäisveli :D

Peitto on tehty siten, että ompelin lakanakankaan ensin pussiksi. Sitten pitkittäissuuntaan lokeroita. Tämän jälkeen täytimme kolot lasten kanssa herneillä ja peitto ommeltiin päästä kiinni.  Herneitä terapeutin mukaan oli hyvä olla 3kg. Lokeroita tuli peittoon 6, joten jokaiseen lokeroon tuli yksi 500g hernepussi ihan tavallisia kuivaherneitä.

 Kokoa peitolla on n. 45cm x 90cm. Mitan sain lapsen maatessa siten, että mitta alkoi leuan alta ja varpaat peittyivät. Tähän mittaan lisäsin sitten vielä saumanvarat. Ohjeen mukaan peiton ei saanut mennä kovin paljon yli lapsen, vaan sen tuli olla aika lailla justiin sopiva. Tämän jälkeen alkoi haastavin vaihe. Lokerot piti saada ommeltua poikittain siten, että jokaiseen lokeroon tuli suunnilleen yhtä paljon herneitä, että peitto oli tasainen.

 Pikkuveli testaa...

Aluksi ajattelin, että harsin ensin ja sitten vasta ompelen koneella, mutta harsia olisi pitänyt sen verran tiheään, että jätin homman sikseen. Tein sen sijaan niin, että levitin lattialla peiton tasaiseksi ja katsoin, minkä verran suunnilleen herneitä tulee yhden lokeron alueelle. Tein aina yhden lokeron kerrallaan, ja herneet joita en vielä lokeroon käyttänyt, odottivat peiton oikeassa reunassa ja otin aina yhden lokerollisen kerrallaan herneitä.

Lokeroista ei nyt ihan tasaisen suoria tullut, mutta herneitä peitossa on aika tasaisesti. Isommissa lokeroissa sitten vähän enempi.  Ompelun jälkeen hartiat vähän jumittaa nostamisista ja kannattamisista ja vääntämisistä ompelukoneen alla, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen. Vielä kun saa sen peiton omistajan iltapäivällä peittoa testaamaan :)